Sähkön hinnat - Latvia
Tämä taulukko/kaavio näyttää Nord Pool spot-hinnat Latvia -tarjousalueella Day-Ahead-markkinalla, käyttäen paikallista aikaa (Europe/Riga)| Jakso | Tänään €/kWh | Huomenna €/kWh |
|---|---|---|
| 00:00 - 01:00 | 0.0921 | 0.0961 |
| 01:00 - 02:00 | 0.0872 | 0.0893 |
| 02:00 - 03:00 | 0.0824 | 0.0869 |
| 03:00 - 04:00 | 0.0820 | 0.0888 |
| 04:00 - 05:00 | 0.0826 | 0.0948 |
| 05:00 - 06:00 | 0.0877 | 0.0977 |
| 06:00 - 07:00 | 0.1079 | 0.1125 |
| 07:00 - 08:00 | 0.1430 | 0.1375 |
| 08:00 - 09:00 | 0.1498 | 0.1286 |
| 09:00 - 10:00 | 0.1116 | 0.1003 |
| 10:00 - 11:00 | 0.0748 | 0.0806 |
| 11:00 - 12:00 | 0.0360 | 0.0202 |
| 12:00 - 13:00 | 0.0407 | 0.0060 |
| 13:00 - 14:00 | 0.0336 | 0.0058 |
| 14:00 - 15:00 | 0.0169 | 0.0049 |
| 15:00 - 16:00 | 0.0201 | 0.0060 |
| 16:00 - 17:00 | 0.0389 | 0.0039 |
| 17:00 - 18:00 | 0.0462 | 0.0067 |
| 18:00 - 19:00 | 0.0839 | 0.0740 |
| 19:00 - 20:00 | 0.1090 | 0.1121 |
| 20:00 - 21:00 | 0.1636 | 0.1529 |
| 21:00 - 22:00 | 0.1932 | 0.2350 |
| 22:00 - 23:00 | 0.1284 | 0.1567 |
| 23:00 - 00:00 | 0.1080 | 0.1189 |
Latvian kehittyvät sähkömarkkinat: Katsaus vuosille 2023–2025
Latvian sähkösektori on kokenut merkittävän muutoksen viime vuosina, ja uusiutuvasta energiasta on tullut kotimaisen tuotannon ja poliittisen suunnan ydin.
Sähköntuotanto: Uusiutuvien vahva tukikohta
Latvia erottuu EU:ssa korkealla uusiutuvien energialähteiden osuudellaan sähköntuotannossa. Vuonna 2023 yli 77 % maan sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä, joista vesivoima muodosti yksin noin 62 %. Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti – aurinkosähkön tuotanto oli vuonna 2023 lähes 5 kertaa suurempi kuin vuonna 2022, ja tuulivoiman tuotanto kasvoi yli 40 % edellisvuodesta.
Tämän kasvun ansiosta Latvia kattoi 88 % kotimaisesta sähkönkulutuksestaan paikallisella tuotannolla, vähentäen riippuvuutta tuonnista ja maakaasuun perustuvasta tuotannosta.
Poliittinen tavoite: 100 % vihreää sähköä vuoteen 2030 mennessä
Latvian uusi ilmasto- ja energiaministeriö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus:
- Kiihdyttää maa- ja merituulivoimahankkeita
- Toteuttaa sähköverkon käyttöoikeuden uudistuksia
- Tarjoaa yhteisökompensaatiojärjestelmiä tuulivoiman kehittämiseksi
- Kannustaa aurinkopaneeleita katoille tukien ja yksinkertaistetun netotusjärjestelmän avulla
Latvia tekee myös yhteistyötä Viron kanssa ELWIND-merituulivoimahankkeessa, joka voi tuoda jopa 1 000 MW kapasiteettia Latvian vesille vuosikymmenen loppuun mennessä.
Sähkön hinnat: Rakenne ja vakauttaminen
Latvian sähkön hintarakenne koostuu:
- Energian hinnasta (markkinapohjainen, vaihtelee toimittajan/sopimuksen mukaan)
- Siirto- ja jakelumaksuista (säännelty)
- Arvonlisäverosta (21 %)
- Aiemmin laskuissa oli mukana myös uusiutuvan energian tukimaksu (OIK), mutta vuodesta 2023 alkaen se on poistettu laskuista ja valtio kattaa kustannuksen.
Energiakriisin aikana 2022–2023 hallitus tuki myös sähkön hintaa, alensi verkkokuluja ja suojasi haavoittuvia kuluttajia lisäalennuksin.
Dynaamiset hinnat: Joustavuutta ja teknologiaa
Latvia on Euroopan kärjessä dynaamisessa sähkön hinnoittelussa, kiitos lähes kattavan älymittareiden käyttöönoton. Kuluttajat voivat valita tuntihinnoitteluun perustuvia sopimuksia, jotka seuraavat Nord Poolin markkinahintoja – mahdollistaen säästöjä sähkön käytöllä edullisempina aikoina.
Suurimmat dynaamisten sopimusten tarjoajat ovat:
- Elektrum – ”Dinamiskais”-suunnitelma, 100 % vihreä, reaaliaikainen seuranta
- Tet – ”Dinamiskais”, sisältää sovelluksen widgetin tuntihintojen seuraamiseen
- Enefit – ”Biržas cena”, ei katetta per kWh, suosittu yrityksissä
- AJ Power – ”Birža”, uusiutuvalla tuella, matalat maksut
- Ignitis – Dynaamiset suunnitelmat kotitalouksille ja yrityksille
Dynaamiset sopimukset ovat erityisen suosittuja nyt, kun markkinahinnat ovat laskeneet vuosina 2023 ja 2024. Monet käyttäjät siirtävät aktiivisesti kulutustaan – kuten sähköautojen latausta tai pyykinpesua – hiljaisempiin tunteihin saadakseen edullisemmat hinnat.
Yhteenvetona:
Latvian sähkömarkkinat muuttuvat vihreämmiksi, älykkäämmiksi ja joustavammiksi. Kasvava uusiutuva kapasiteetti, läpinäkyvä hinnoittelu ja vahva poliittinen tuki vievät maata kohti tavoitetta olla alueellinen puhtaan energian ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.
Huipputunnit ja Hiljaiset tunnit
Latvia 2024 – Keskimääräinen tuntikohtainen sähkön tukkumarkkinahinta (Nord Pool)
Mitä kaavio näyttää yhdellä silmäyksellä
| Tunnit | Keskimääräinen €/kWh | Kommentti |
|---|---|---|
| 01‑06 h | ≈ 0,06‑0,07 | “Syväyön” laakso – järjestelmän kysyntä on alhainen, joten hinnat pysyttelevät hieman yli 6 snt/kWh. |
| 07‑11 h | Nousu ensimmäiseen huippuun (≈ 0,12 €/kWh klo 10) | Aamun nousu kun ihmiset heräävät, teollisuus käynnistyy ja toimistot valaistaan. Tarjonnan on reagoitava nopeasti, joten kalliimmat marginaalituottajat määräävät hinnan. |
| 12‑16 h | Pehmeä keskipäivän lasku (≈ 0,09‑0,10 €/kWh) | Kysyntä hieman laskee ja alueen aurinko-/tuulivoima tasoittaa kulkua. |
| 17‑22 h | Toinen, suurempi huippu – maks. ≈ 0,131 €/kWh klo 21 | Tyypillinen iltahuippu: kotitalouksien ruoanlaitto, valaistus, sähkölämmitys/lämpöpumput sekä laskeva aurinko ja tuulityyntymä. Baltian alueen siirtorajoitukset nostavat usein Latvian hinnan Suomen vesivoimaa korkeammaksi tähän aikaan. |
| 23‑24 h | Nopea lasku takaisin kohti 0,09 €/kWh | Kysyntä laskee, kun kotitaloudet käyvät nukkumaan. |
Kahden huipun selitys
| Huippu | Tunti(t) | Korkeus verrattuna yöhintaan | Mahdolliset syyt |
|---|---|---|---|
| Aamu | 08‑11 h (lokaali maks. klo 10 ≈ 0,123 €/kWh) | ~ +0,063 €/kWh → +105 % verrattuna klo 05 | Nopea kysynnän nousu ja rajallinen aurinkotuotanto talviaamuisin; yhdistetyt kaasuvoimalat tai tuonti usein määräävät hinnan. |
| Ilta | 19‑21 h (absoluuttinen maks. klo 21 ≈ 0,131 €/kWh) | ~ +0,072 €/kWh → +122 % verrattuna klo 05 | Kotitalouksien huippu, lämpöpumput, sähköautojen lataus, aurinko jo pois, tuuli usein heikko, rajallinen tuonti Pohjoismaista. |
Vaikka aamuhuippu on jyrkkä, iltahuippu on sekä korkeampi että leveämpi, tehden siitä vuoden 2024 keskimäärin kalleimman ajankohdan.
Miksi tämä malli on tyypillinen Latviassa ja Nord Poolin Baltian alueella
- Kysyntäprofiili – Baltian kuormakäyrää hallitsevat kotitaloudet: aamiaishuippu ja pidempi iltapiikki työpäivän jälkeen.
- Tuotantorakenne – Latvia käyttää vesivoimaa, CHP-tuotantoa (maakaasu/biomassa) ja tuontia. Vesivoima on joustavaa mutta rajallista; CHP ja tuonti otetaan käyttöön huippujen aikaan ja niillä on korkeammat rajakustannukset.
- Rajallinen keskipäivän aurinko – Toisin kuin Etelä-Euroopassa, Latvian aurinkokapasiteetti on vielä vähäinen, joten aurinko ei muodosta "ankkakäyrää", vaan vain pienen notkahduksen klo 13–15 välillä.
- Siirtoyhteyksien pullonkaulat – Kun Suomen tai Ruotsin hinnat ovat matalat, Latvia ei aina pysty tuomaan tarpeeksi Viron kautta iltaisin, jolloin paikalliset/balttilaiset kalliimmat tuottajat määräävät markkinahinnan.
- Säähän perustuva lämmitys – Talvella (kun keskiarvot ovat korkeimmat) sähkölämmitys ja lämpöpumput korostavat iltaista kysyntähuippua.
Käytännön vinkkejä kotitalouksille ja pienyrityksille
- Halvimmat tunnit: noin klo 01‑06 ja monina päivinä myös klo 13‑16. Ajoita astianpesukone, vedenlämmitin, sähköauton lataus tai muu joustava kulutus näihin aikoihin.
- Vältä jos voit: klo 09‑11 ja erityisesti klo 19‑22, jolloin sähkön hinta on noin kaksinkertainen yöaikaan verrattuna.
- Automaatio kannattaa: yksinkertainen ajastin tai älypistoke, joka siirtää 3 kWh sähköauton/kuivausrummun kuormaa klo 20:stä klo 03:een, olisi säästänyt ≈ 75 € vuoden 2024 aikana (3 kWh × 365 päivää × 0,07 €/kWh hintaero).
Tulevaisuudennäkymät
Jos Latvian aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu ja uudet LV–SE-sähköyhteydet valmistuvat (esim. suunnitellut Pohjoismaiden ja Baltian verkon vahvistukset), odotettavissa on:
- Syvemmät keskipäivän notkahdukset kun aurinkovoiman osuus kasvaa.
- Matalammat iltahuiput kun joustavat resurssit – akkuvarastot, kysyntäjousto, Latvian pumppuvesivoima – voivat hyödyntää korkeita iltahintoja.
Siihen asti kaksihuippuinen profiili todennäköisesti jatkuu, joten kulutusajankohdan huomiointi on yhä helpoin tapa pienentää sähkölaskua.