Nykyinen hinta
0.2191 €/kWh
22:15 - 22:30
Vähimmäishinta
0.0692 €/kWh
00:45 - 01:00
Keskimääräinen hinta
0.1886 €/kWh
00:00 - 24:00
Enimmäishinta
0.3500 €/kWh
07:45 - 08:00

Sähkön hinnat - Latvia

Tämä taulukko/kaavio näyttää Nord Pool spot-hinnat Latvia -tarjousalueella Day-Ahead-markkinalla, käyttäen paikallista aikaa (Europe/Riga)
Jakso Tänään
€/kWh		 Huomenna
€/kWh
00:00 - 00:15 0.0803 0.1169
00:15 - 00:30 0.0734 0.1128
00:30 - 00:45 0.0719 0.1073
00:45 - 01:00 0.0692 0.0989
01:00 - 01:15 0.2501 0.1029
01:15 - 01:30 0.2000 0.1014
01:30 - 01:45 0.1573 0.1260
01:45 - 02:00 0.1000 0.1024
02:00 - 02:15 0.1227 0.1043
02:15 - 02:30 0.0851 0.1606
02:30 - 02:45 0.0850 0.2053
02:45 - 03:00 0.0850 0.2097
03:00 - 03:15 0.0730 0.1900
03:15 - 03:30 0.0736 0.1310
03:30 - 03:45 0.0734 0.1900
03:45 - 04:00 0.0749 0.1796
04:00 - 04:15 0.0805 0.2900
04:15 - 04:30 0.0850 0.2970
04:30 - 04:45 0.0851 0.2500
04:45 - 05:00 0.0851 0.1310
05:00 - 05:15 0.0852 0.1011
05:15 - 05:30 0.0962 0.1038
05:30 - 05:45 0.0962 0.1006
05:45 - 06:00 0.1299 0.1057
06:00 - 06:15 0.0851 0.0895
06:15 - 06:30 0.0962 0.1037
06:30 - 06:45 0.1712 0.1132
06:45 - 07:00 0.2844 0.1238
07:00 - 07:15 0.1900 0.1692
07:15 - 07:30 0.2900 0.2483
07:30 - 07:45 0.3251 0.2975
07:45 - 08:00 0.3500 0.3779
08:00 - 08:15 0.1797 0.2533
08:15 - 08:30 0.2400 0.3886
08:30 - 08:45 0.2623 0.3493
08:45 - 09:00 0.2464 0.3746
09:00 - 09:15 0.2166 0.3565
09:15 - 09:30 0.2316 0.3918
09:30 - 09:45 0.2271 0.3898
09:45 - 10:00 0.2162 0.3645
10:00 - 10:15 0.2250 0.4000
10:15 - 10:30 0.2949 0.3899
10:30 - 10:45 0.2505 0.3253
10:45 - 11:00 0.2125 0.3035
11:00 - 11:15 0.2171 0.4831
11:15 - 11:30 0.1858 0.3395
11:30 - 11:45 0.2111 0.3624
11:45 - 12:00 0.1995 0.3147
12:00 - 12:15 0.2186 0.3241
12:15 - 12:30 0.2380 0.3624
12:30 - 12:45 0.2362 0.4138
12:45 - 13:00 0.2166 0.3893
13:00 - 13:15 0.2824 0.3603
13:15 - 13:30 0.2236 0.3823
13:30 - 13:45 0.2151 0.4091
13:45 - 14:00 0.2185 0.4723
14:00 - 14:15 0.1356 0.4440
14:15 - 14:30 0.1533 0.4313
14:30 - 14:45 0.1614 0.4181
14:45 - 15:00 0.1900 0.3831
15:00 - 15:15 0.2343 0.4058
15:15 - 15:30 0.2585 0.4329
15:30 - 15:45 0.3023 0.4604
15:45 - 16:00 0.2713 0.4000
16:00 - 16:15 0.2302 0.3297
16:15 - 16:30 0.2432 0.3273
16:30 - 16:45 0.2868 0.4134
16:45 - 17:00 0.3251 0.4487
17:00 - 17:15 0.1919 0.3259
17:15 - 17:30 0.2166 0.3650
17:30 - 17:45 0.2379 0.3979
17:45 - 18:00 0.3020 0.4279
18:00 - 18:15 0.2407 0.3608
18:15 - 18:30 0.2677 0.4023
18:30 - 18:45 0.2773 0.3989
18:45 - 19:00 0.2773 0.3538
19:00 - 19:15 0.2701 0.3327
19:15 - 19:30 0.2302 0.3001
19:30 - 19:45 0.2203 0.3059
19:45 - 20:00 0.2028 0.2473
20:00 - 20:15 0.2094 0.3507
20:15 - 20:30 0.1817 0.2692
20:30 - 20:45 0.1845 0.2058
20:45 - 21:00 0.1654 0.1669
21:00 - 21:15 0.2636 0.2220
21:15 - 21:30 0.2203 0.1747
21:30 - 21:45 0.1809 0.1547
21:45 - 22:00 0.1539 0.1351
22:00 - 22:15 0.1696 0.1668
22:15 - 22:30 0.2191 0.1410
22:30 - 22:45 0.1309 0.1214
22:45 - 23:00 0.1208 0.1026
23:00 - 23:15 0.1374 0.1295
23:15 - 23:30 0.1327 0.1230
23:30 - 23:45 0.1210 0.1129
23:45 - 00:00 0.1133 0.0999

Latvian kehittyvät sähkömarkkinat: Katsaus vuosille 2023–2025

Latvian sähkösektori on kokenut merkittävän muutoksen viime vuosina, ja uusiutuvasta energiasta on tullut kotimaisen tuotannon ja poliittisen suunnan ydin.

Sähköntuotanto: Uusiutuvien vahva tukikohta

Latvia erottuu EU:ssa korkealla uusiutuvien energialähteiden osuudellaan sähköntuotannossa. Vuonna 2023 yli 77 % maan sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä, joista vesivoima muodosti yksin noin 62 %. Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti – aurinkosähkön tuotanto oli vuonna 2023 lähes 5 kertaa suurempi kuin vuonna 2022, ja tuulivoiman tuotanto kasvoi yli 40 % edellisvuodesta.

Tämän kasvun ansiosta Latvia kattoi 88 % kotimaisesta sähkönkulutuksestaan paikallisella tuotannolla, vähentäen riippuvuutta tuonnista ja maakaasuun perustuvasta tuotannosta.

Poliittinen tavoite: 100 % vihreää sähköä vuoteen 2030 mennessä

Latvian uusi ilmasto- ja energiaministeriö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus:

  • Kiihdyttää maa- ja merituulivoimahankkeita
  • Toteuttaa sähköverkon käyttöoikeuden uudistuksia
  • Tarjoaa yhteisökompensaatiojärjestelmiä tuulivoiman kehittämiseksi
  • Kannustaa aurinkopaneeleita katoille tukien ja yksinkertaistetun netotusjärjestelmän avulla

Latvia tekee myös yhteistyötä Viron kanssa ELWIND-merituulivoimahankkeessa, joka voi tuoda jopa 1 000 MW kapasiteettia Latvian vesille vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sähkön hinnat: Rakenne ja vakauttaminen

Latvian sähkön hintarakenne koostuu:

  • Energian hinnasta (markkinapohjainen, vaihtelee toimittajan/sopimuksen mukaan)
  • Siirto- ja jakelumaksuista (säännelty)
  • Arvonlisäverosta (21 %)
  • Aiemmin laskuissa oli mukana myös uusiutuvan energian tukimaksu (OIK), mutta vuodesta 2023 alkaen se on poistettu laskuista ja valtio kattaa kustannuksen.

Energiakriisin aikana 2022–2023 hallitus tuki myös sähkön hintaa, alensi verkkokuluja ja suojasi haavoittuvia kuluttajia lisäalennuksin.

Dynaamiset hinnat: Joustavuutta ja teknologiaa

Latvia on Euroopan kärjessä dynaamisessa sähkön hinnoittelussa, kiitos lähes kattavan älymittareiden käyttöönoton. Kuluttajat voivat valita tuntihinnoitteluun perustuvia sopimuksia, jotka seuraavat Nord Poolin markkinahintoja – mahdollistaen säästöjä sähkön käytöllä edullisempina aikoina.

Suurimmat dynaamisten sopimusten tarjoajat ovat:

  • Elektrum – ”Dinamiskais”-suunnitelma, 100 % vihreä, reaaliaikainen seuranta
  • Tet – ”Dinamiskais”, sisältää sovelluksen widgetin tuntihintojen seuraamiseen
  • Enefit – ”Biržas cena”, ei katetta per kWh, suosittu yrityksissä
  • AJ Power – ”Birža”, uusiutuvalla tuella, matalat maksut
  • Ignitis – Dynaamiset suunnitelmat kotitalouksille ja yrityksille

Dynaamiset sopimukset ovat erityisen suosittuja nyt, kun markkinahinnat ovat laskeneet vuosina 2023 ja 2024. Monet käyttäjät siirtävät aktiivisesti kulutustaan – kuten sähköautojen latausta tai pyykinpesua – hiljaisempiin tunteihin saadakseen edullisemmat hinnat.

Yhteenvetona:
Latvian sähkömarkkinat muuttuvat vihreämmiksi, älykkäämmiksi ja joustavammiksi. Kasvava uusiutuva kapasiteetti, läpinäkyvä hinnoittelu ja vahva poliittinen tuki vievät maata kohti tavoitetta olla alueellinen puhtaan energian ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.


Huipputunnit ja Hiljaiset tunnit

Latvia 2024 – Keskimääräinen tuntikohtainen sähkön tukkumarkkinahinta (Nord Pool)


Mitä kaavio näyttää yhdellä silmäyksellä

Tunnit Keskimääräinen €/kWh Kommentti
 01‑06 h  ≈ 0,06‑0,07 “Syväyön” laakso – järjestelmän kysyntä on alhainen, joten hinnat pysyttelevät hieman yli 6 snt/kWh.
 07‑11 h  Nousu ensimmäiseen huippuun (≈ 0,12 €/kWh klo 10) Aamun nousu kun ihmiset heräävät, teollisuus käynnistyy ja toimistot valaistaan. Tarjonnan on reagoitava nopeasti, joten kalliimmat marginaalituottajat määräävät hinnan.
 12‑16 h  Pehmeä keskipäivän lasku (≈ 0,09‑0,10 €/kWh) Kysyntä hieman laskee ja alueen aurinko-/tuulivoima tasoittaa kulkua.
 17‑22 h  Toinen, suurempi huippu – maks. ≈ 0,131 €/kWh klo 21 Tyypillinen iltahuippu: kotitalouksien ruoanlaitto, valaistus, sähkölämmitys/lämpöpumput sekä laskeva aurinko ja tuulityyntymä. Baltian alueen siirtorajoitukset nostavat usein Latvian hinnan Suomen vesivoimaa korkeammaksi tähän aikaan.
 23‑24 h  Nopea lasku takaisin kohti 0,09 €/kWh Kysyntä laskee, kun kotitaloudet käyvät nukkumaan.

Kahden huipun selitys

Huippu Tunti(t) Korkeus verrattuna yöhintaan Mahdolliset syyt
Aamu 08‑11 h (lokaali maks. klo 10 ≈ 0,123 €/kWh) ~ +0,063 €/kWh → +105 % verrattuna klo 05 Nopea kysynnän nousu ja rajallinen aurinkotuotanto talviaamuisin; yhdistetyt kaasuvoimalat tai tuonti usein määräävät hinnan.
Ilta 19‑21 h (absoluuttinen maks. klo 21 ≈ 0,131 €/kWh) ~ +0,072 €/kWh → +122 % verrattuna klo 05 Kotitalouksien huippu, lämpöpumput, sähköautojen lataus, aurinko jo pois, tuuli usein heikko, rajallinen tuonti Pohjoismaista.

Vaikka aamuhuippu on jyrkkä, iltahuippu on sekä korkeampi että leveämpi, tehden siitä vuoden 2024 keskimäärin kalleimman ajankohdan.

Miksi tämä malli on tyypillinen Latviassa ja Nord Poolin Baltian alueella

  1. Kysyntäprofiili – Baltian kuormakäyrää hallitsevat kotitaloudet: aamiaishuippu ja pidempi iltapiikki työpäivän jälkeen.
  2. Tuotantorakenne – Latvia käyttää vesivoimaa, CHP-tuotantoa (maakaasu/biomassa) ja tuontia. Vesivoima on joustavaa mutta rajallista; CHP ja tuonti otetaan käyttöön huippujen aikaan ja niillä on korkeammat rajakustannukset.
  3. Rajallinen keskipäivän aurinko – Toisin kuin Etelä-Euroopassa, Latvian aurinkokapasiteetti on vielä vähäinen, joten aurinko ei muodosta "ankkakäyrää", vaan vain pienen notkahduksen klo 13–15 välillä.
  4. Siirtoyhteyksien pullonkaulat – Kun Suomen tai Ruotsin hinnat ovat matalat, Latvia ei aina pysty tuomaan tarpeeksi Viron kautta iltaisin, jolloin paikalliset/balttilaiset kalliimmat tuottajat määräävät markkinahinnan.
  5. Säähän perustuva lämmitys – Talvella (kun keskiarvot ovat korkeimmat) sähkölämmitys ja lämpöpumput korostavat iltaista kysyntähuippua.

Käytännön vinkkejä kotitalouksille ja pienyrityksille

  • Halvimmat tunnit: noin klo 01‑06 ja monina päivinä myös klo 13‑16. Ajoita astianpesukone, vedenlämmitin, sähköauton lataus tai muu joustava kulutus näihin aikoihin.
  • Vältä jos voit: klo 09‑11 ja erityisesti klo 19‑22, jolloin sähkön hinta on noin kaksinkertainen yöaikaan verrattuna.
  • Automaatio kannattaa: yksinkertainen ajastin tai älypistoke, joka siirtää 3 kWh sähköauton/kuivausrummun kuormaa klo 20:stä klo 03:een, olisi säästänyt ≈ 75 € vuoden 2024 aikana (3 kWh × 365 päivää × 0,07 €/kWh hintaero).

Tulevaisuudennäkymät

Jos Latvian aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu ja uudet LV–SE-sähköyhteydet valmistuvat (esim. suunnitellut Pohjoismaiden ja Baltian verkon vahvistukset), odotettavissa on:

  • Syvemmät keskipäivän notkahdukset kun aurinkovoiman osuus kasvaa.
  • Matalammat iltahuiput kun joustavat resurssit – akkuvarastot, kysyntäjousto, Latvian pumppuvesivoima – voivat hyödyntää korkeita iltahintoja.

Siihen asti kaksihuippuinen profiili todennäköisesti jatkuu, joten kulutusajankohdan huomiointi on yhä helpoin tapa pienentää sähkölaskua.