Nykyinen hinta
0.1462 €/kWh
17:15 - 17:30
Vähimmäishinta
0.0398 €/kWh
00:45 - 01:00
Keskimääräinen hinta
0.1094 €/kWh
00:00 - 24:00
Enimmäishinta
0.1686 €/kWh
17:45 - 18:00

Sähkön hinnat - Latvia

Tämä taulukko/kaavio näyttää Nord Pool spot-hinnat Latvia -tarjousalueella Day-Ahead-markkinalla, käyttäen paikallista aikaa (Europe/Riga)
Jakso Tänään
€/kWh		 Huomenna
€/kWh
00:00 - 00:15 0.0429 0.1001
00:15 - 00:30 0.0421 0.0851
00:30 - 00:45 0.0411 0.0843
00:45 - 01:00 0.0398 0.0818
01:00 - 01:15 0.0944 0.1074
01:15 - 01:30 0.0453 0.1078
01:30 - 01:45 0.0445 0.0988
01:45 - 02:00 0.0407 0.0811
02:00 - 02:15 0.0800 0.0900
02:15 - 02:30 0.0895 0.0802
02:30 - 02:45 0.0927 0.0802
02:45 - 03:00 0.0734 0.0795
03:00 - 03:15 0.0700 0.0761
03:15 - 03:30 0.0571 0.0760
03:30 - 03:45 0.0570 0.0756
03:45 - 04:00 0.0548 0.0758
04:00 - 04:15 0.0688 0.0703
04:15 - 04:30 0.0601 0.0705
04:30 - 04:45 0.0630 0.0708
04:45 - 05:00 0.0684 0.0710
05:00 - 05:15 0.0525 0.0673
05:15 - 05:30 0.0598 0.0672
05:30 - 05:45 0.0601 0.0681
05:45 - 06:00 0.0605 0.0682
06:00 - 06:15 0.0727 0.0666
06:15 - 06:30 0.0728 0.0742
06:30 - 06:45 0.0723 0.0742
06:45 - 07:00 0.0709 0.0928
07:00 - 07:15 0.0938 0.0742
07:15 - 07:30 0.1113 0.0988
07:30 - 07:45 0.1241 0.0988
07:45 - 08:00 0.1257 0.0988
08:00 - 08:15 0.1142 0.1078
08:15 - 08:30 0.1271 0.1116
08:30 - 08:45 0.1215 0.1126
08:45 - 09:00 0.1273 0.1124
09:00 - 09:15 0.1302 0.0988
09:15 - 09:30 0.1349 0.1000
09:30 - 09:45 0.1342 0.1001
09:45 - 10:00 0.1291 0.1004
10:00 - 10:15 0.1343 0.1101
10:15 - 10:30 0.1273 0.1039
10:30 - 10:45 0.1263 0.0988
10:45 - 11:00 0.1245 0.0800
11:00 - 11:15 0.1306 0.1089
11:15 - 11:30 0.1277 0.1064
11:30 - 11:45 0.1215 0.1029
11:45 - 12:00 0.1171 0.0988
12:00 - 12:15 0.1231 0.0790
12:15 - 12:30 0.1194 0.0988
12:30 - 12:45 0.1189 0.0988
12:45 - 13:00 0.1158 0.0988
13:00 - 13:15 0.1123 0.1036
13:15 - 13:30 0.1136 0.1026
13:30 - 13:45 0.1140 0.1026
13:45 - 14:00 0.1155 0.1036
14:00 - 14:15 0.1194 0.1036
14:15 - 14:30 0.1190 0.1060
14:30 - 14:45 0.1216 0.1073
14:45 - 15:00 0.1307 0.1095
15:00 - 15:15 0.1162 0.1073
15:15 - 15:30 0.1254 0.1116
15:30 - 15:45 0.1434 0.1159
15:45 - 16:00 0.1585 0.1163
16:00 - 16:15 0.1254 0.1130
16:15 - 16:30 0.1323 0.1167
16:30 - 16:45 0.1406 0.1203
16:45 - 17:00 0.1494 0.1230
17:00 - 17:15 0.1413 0.1150
17:15 - 17:30 0.1462 0.1190
17:30 - 17:45 0.1574 0.1230
17:45 - 18:00 0.1686 0.1121
18:00 - 18:15 0.1599 0.1108
18:15 - 18:30 0.1613 0.0988
18:30 - 18:45 0.1541 0.0988
18:45 - 19:00 0.1502 0.0742
19:00 - 19:15 0.1471 0.0950
19:15 - 19:30 0.1420 0.0749
19:30 - 19:45 0.1399 0.1172
19:45 - 20:00 0.1400 0.1126
20:00 - 20:15 0.1409 0.1200
20:15 - 20:30 0.1359 0.1130
20:30 - 20:45 0.1352 0.1068
20:45 - 21:00 0.1265 0.1023
21:00 - 21:15 0.1532 0.0988
21:15 - 21:30 0.1271 0.0988
21:30 - 21:45 0.1200 0.0707
21:45 - 22:00 0.1079 0.0713
22:00 - 22:15 0.1297 0.0988
22:15 - 22:30 0.1168 0.0621
22:30 - 22:45 0.1091 0.0617
22:45 - 23:00 0.1032 0.0616
23:00 - 23:15 0.1150 0.0988
23:15 - 23:30 0.1117 0.0742
23:30 - 23:45 0.1117 0.0606
23:45 - 00:00 0.1032 0.0604

Latvian kehittyvät sähkömarkkinat: Katsaus vuosille 2023–2025

Latvian sähkösektori on kokenut merkittävän muutoksen viime vuosina, ja uusiutuvasta energiasta on tullut kotimaisen tuotannon ja poliittisen suunnan ydin.

Sähköntuotanto: Uusiutuvien vahva tukikohta

Latvia erottuu EU:ssa korkealla uusiutuvien energialähteiden osuudellaan sähköntuotannossa. Vuonna 2023 yli 77 % maan sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä, joista vesivoima muodosti yksin noin 62 %. Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti – aurinkosähkön tuotanto oli vuonna 2023 lähes 5 kertaa suurempi kuin vuonna 2022, ja tuulivoiman tuotanto kasvoi yli 40 % edellisvuodesta.

Tämän kasvun ansiosta Latvia kattoi 88 % kotimaisesta sähkönkulutuksestaan paikallisella tuotannolla, vähentäen riippuvuutta tuonnista ja maakaasuun perustuvasta tuotannosta.

Poliittinen tavoite: 100 % vihreää sähköä vuoteen 2030 mennessä

Latvian uusi ilmasto- ja energiaministeriö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus:

  • Kiihdyttää maa- ja merituulivoimahankkeita
  • Toteuttaa sähköverkon käyttöoikeuden uudistuksia
  • Tarjoaa yhteisökompensaatiojärjestelmiä tuulivoiman kehittämiseksi
  • Kannustaa aurinkopaneeleita katoille tukien ja yksinkertaistetun netotusjärjestelmän avulla

Latvia tekee myös yhteistyötä Viron kanssa ELWIND-merituulivoimahankkeessa, joka voi tuoda jopa 1 000 MW kapasiteettia Latvian vesille vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sähkön hinnat: Rakenne ja vakauttaminen

Latvian sähkön hintarakenne koostuu:

  • Energian hinnasta (markkinapohjainen, vaihtelee toimittajan/sopimuksen mukaan)
  • Siirto- ja jakelumaksuista (säännelty)
  • Arvonlisäverosta (21 %)
  • Aiemmin laskuissa oli mukana myös uusiutuvan energian tukimaksu (OIK), mutta vuodesta 2023 alkaen se on poistettu laskuista ja valtio kattaa kustannuksen.

Energiakriisin aikana 2022–2023 hallitus tuki myös sähkön hintaa, alensi verkkokuluja ja suojasi haavoittuvia kuluttajia lisäalennuksin.

Dynaamiset hinnat: Joustavuutta ja teknologiaa

Latvia on Euroopan kärjessä dynaamisessa sähkön hinnoittelussa, kiitos lähes kattavan älymittareiden käyttöönoton. Kuluttajat voivat valita tuntihinnoitteluun perustuvia sopimuksia, jotka seuraavat Nord Poolin markkinahintoja – mahdollistaen säästöjä sähkön käytöllä edullisempina aikoina.

Suurimmat dynaamisten sopimusten tarjoajat ovat:

  • Elektrum – ”Dinamiskais”-suunnitelma, 100 % vihreä, reaaliaikainen seuranta
  • Tet – ”Dinamiskais”, sisältää sovelluksen widgetin tuntihintojen seuraamiseen
  • Enefit – ”Biržas cena”, ei katetta per kWh, suosittu yrityksissä
  • AJ Power – ”Birža”, uusiutuvalla tuella, matalat maksut
  • Ignitis – Dynaamiset suunnitelmat kotitalouksille ja yrityksille

Dynaamiset sopimukset ovat erityisen suosittuja nyt, kun markkinahinnat ovat laskeneet vuosina 2023 ja 2024. Monet käyttäjät siirtävät aktiivisesti kulutustaan – kuten sähköautojen latausta tai pyykinpesua – hiljaisempiin tunteihin saadakseen edullisemmat hinnat.

Yhteenvetona:
Latvian sähkömarkkinat muuttuvat vihreämmiksi, älykkäämmiksi ja joustavammiksi. Kasvava uusiutuva kapasiteetti, läpinäkyvä hinnoittelu ja vahva poliittinen tuki vievät maata kohti tavoitetta olla alueellinen puhtaan energian ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.


Huipputunnit ja Hiljaiset tunnit

Latvia 2024 – Keskimääräinen tuntikohtainen sähkön tukkumarkkinahinta (Nord Pool)


Mitä kaavio näyttää yhdellä silmäyksellä

Tunnit Keskimääräinen €/kWh Kommentti
 01‑06 h  ≈ 0,06‑0,07 “Syväyön” laakso – järjestelmän kysyntä on alhainen, joten hinnat pysyttelevät hieman yli 6 snt/kWh.
 07‑11 h  Nousu ensimmäiseen huippuun (≈ 0,12 €/kWh klo 10) Aamun nousu kun ihmiset heräävät, teollisuus käynnistyy ja toimistot valaistaan. Tarjonnan on reagoitava nopeasti, joten kalliimmat marginaalituottajat määräävät hinnan.
 12‑16 h  Pehmeä keskipäivän lasku (≈ 0,09‑0,10 €/kWh) Kysyntä hieman laskee ja alueen aurinko-/tuulivoima tasoittaa kulkua.
 17‑22 h  Toinen, suurempi huippu – maks. ≈ 0,131 €/kWh klo 21 Tyypillinen iltahuippu: kotitalouksien ruoanlaitto, valaistus, sähkölämmitys/lämpöpumput sekä laskeva aurinko ja tuulityyntymä. Baltian alueen siirtorajoitukset nostavat usein Latvian hinnan Suomen vesivoimaa korkeammaksi tähän aikaan.
 23‑24 h  Nopea lasku takaisin kohti 0,09 €/kWh Kysyntä laskee, kun kotitaloudet käyvät nukkumaan.

Kahden huipun selitys

Huippu Tunti(t) Korkeus verrattuna yöhintaan Mahdolliset syyt
Aamu 08‑11 h (lokaali maks. klo 10 ≈ 0,123 €/kWh) ~ +0,063 €/kWh → +105 % verrattuna klo 05 Nopea kysynnän nousu ja rajallinen aurinkotuotanto talviaamuisin; yhdistetyt kaasuvoimalat tai tuonti usein määräävät hinnan.
Ilta 19‑21 h (absoluuttinen maks. klo 21 ≈ 0,131 €/kWh) ~ +0,072 €/kWh → +122 % verrattuna klo 05 Kotitalouksien huippu, lämpöpumput, sähköautojen lataus, aurinko jo pois, tuuli usein heikko, rajallinen tuonti Pohjoismaista.

Vaikka aamuhuippu on jyrkkä, iltahuippu on sekä korkeampi että leveämpi, tehden siitä vuoden 2024 keskimäärin kalleimman ajankohdan.

Miksi tämä malli on tyypillinen Latviassa ja Nord Poolin Baltian alueella

  1. Kysyntäprofiili – Baltian kuormakäyrää hallitsevat kotitaloudet: aamiaishuippu ja pidempi iltapiikki työpäivän jälkeen.
  2. Tuotantorakenne – Latvia käyttää vesivoimaa, CHP-tuotantoa (maakaasu/biomassa) ja tuontia. Vesivoima on joustavaa mutta rajallista; CHP ja tuonti otetaan käyttöön huippujen aikaan ja niillä on korkeammat rajakustannukset.
  3. Rajallinen keskipäivän aurinko – Toisin kuin Etelä-Euroopassa, Latvian aurinkokapasiteetti on vielä vähäinen, joten aurinko ei muodosta "ankkakäyrää", vaan vain pienen notkahduksen klo 13–15 välillä.
  4. Siirtoyhteyksien pullonkaulat – Kun Suomen tai Ruotsin hinnat ovat matalat, Latvia ei aina pysty tuomaan tarpeeksi Viron kautta iltaisin, jolloin paikalliset/balttilaiset kalliimmat tuottajat määräävät markkinahinnan.
  5. Säähän perustuva lämmitys – Talvella (kun keskiarvot ovat korkeimmat) sähkölämmitys ja lämpöpumput korostavat iltaista kysyntähuippua.

Käytännön vinkkejä kotitalouksille ja pienyrityksille

  • Halvimmat tunnit: noin klo 01‑06 ja monina päivinä myös klo 13‑16. Ajoita astianpesukone, vedenlämmitin, sähköauton lataus tai muu joustava kulutus näihin aikoihin.
  • Vältä jos voit: klo 09‑11 ja erityisesti klo 19‑22, jolloin sähkön hinta on noin kaksinkertainen yöaikaan verrattuna.
  • Automaatio kannattaa: yksinkertainen ajastin tai älypistoke, joka siirtää 3 kWh sähköauton/kuivausrummun kuormaa klo 20:stä klo 03:een, olisi säästänyt ≈ 75 € vuoden 2024 aikana (3 kWh × 365 päivää × 0,07 €/kWh hintaero).

Tulevaisuudennäkymät

Jos Latvian aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu ja uudet LV–SE-sähköyhteydet valmistuvat (esim. suunnitellut Pohjoismaiden ja Baltian verkon vahvistukset), odotettavissa on:

  • Syvemmät keskipäivän notkahdukset kun aurinkovoiman osuus kasvaa.
  • Matalammat iltahuiput kun joustavat resurssit – akkuvarastot, kysyntäjousto, Latvian pumppuvesivoima – voivat hyödyntää korkeita iltahintoja.

Siihen asti kaksihuippuinen profiili todennäköisesti jatkuu, joten kulutusajankohdan huomiointi on yhä helpoin tapa pienentää sähkölaskua.